Milloin valita kiinteä laserkeilaus, milloin mobiililaserkeilaus?

Laserkeilaus on teollisuuden 3D-dokumentoinnissa vakiintunut menetelmä, mutta jo projektin suunnitteluvaiheessa törmätään usein samaan kysymykseen: kannattaako valita kiinteä laserkeilaus vai mobiililaserkeilaus? Vastaus ei ole itsestäänselvä, sillä molemmat menetelmät soveltuvat eri tilanteisiin, ja väärä valinta näkyy joko ylimääräisinä kustannuksina tai riittämättömänä tarkkuutena.

Tässä artikkelissa käymme läpi menetelmien tekniset erot, tyypillisimmät käyttökohteet ja ne käytännön tekijät, jotka ohjaavat valintaa teollisuusympäristöissä. Tavoitteena on antaa sinulle selkeä kuva siitä, milloin kumpikin menetelmä on perusteltu ja milloin yhdistelmä tuottaa parhaan lopputuloksen.

Menetelmien keskeiset tekniset erot

Kiinteä laserkeilaus tarkoittaa, että keilain asetetaan yhdelle jalustalle kerrallaan ja skannaa ympäristönsä pallomaisesti siitä pisteestä. Useita keilausasemia yhdistämällä saadaan kattava pistepilvi. Mobiililaserkeilauksessa keilain on kiinnitetty liikkuvaan alustaan, kuten henkilön tai ajoneuvon mukana kulkevaksi, ja se kerää dataa jatkuvasti liikkeen aikana.

Tekniset erot heijastuvat suoraan suorituskykyyn. Kiinteä keilaus saavuttaa noin 2 mm:n tarkkuuden ja kattaa päivässä noin 6 000 neliömetriä. Mobiililaserkeilaus, kuten NavVis-laitteistolla toteutettuna, yltää noin 5 mm:n tarkkuuteen mutta kattaa päivässä jopa 20 000 neliömetriä. Kumpikin tuottaa pistepilven yleisimmissä tiedostoformaateissa, kuten E57-, LAS- tai PTS-formaatissa, jotka ovat suoraan käytettävissä suunnitteluohjelmistoissa ja vietävissä Reality Twin™ -palveluun.

Kiinteä laserkeilaus: millaisiin kohteisiin se sopii

Kiinteä laserkeilaus on oikea valinta silloin, kun mittaustarkkuus on ensisijainen vaatimus. Tyypillisiä kohteita ovat putkilinjat ja prosessilaitteet, joiden sijainnista tarvitaan millimetriluokan tieto suunnittelua tai törmäystarkastelua varten. Myös ahtaat tai rakenteellisesti monimutkaiset tilat, kuten ATEX-alueet tai kompressorien ympäristöt, soveltuvat parhaiten kiinteälle keilaukselle, koska laite voidaan asemoida huolellisesti juuri oikeaan paikkaan.

FARO- ja RIEGL-laitteistot ovat kiinteässä keilauksessa yleisesti käytettyjä, ja ne mahdollistavat korkean LOD-tason (Level of Detail 350) pistepilven. Tämä on oleellista silloin, kun pistepilvestä mallinnetaan as-built-ympäristö IFC-, DWG- tai STEP-formaattiin ja projekti edellyttää dokumentoituja tarkkuustavoitteita. Seisakkivalmistelut, laajennussuunnittelu ja poikkeamien dokumentointi ovat tyypillisiä käyttötapauksia, joissa kiinteä menetelmä on perusteltu.

Mobiililaserkeilaus: millaisiin kohteisiin se sopii

Mobiililaserkeilaus on vahvimmillaan laajoissa kohteissa, joissa nopeus ja kattavuus menevät äärimmäisen tarkkuuden edelle. Tehtaan kokonaislayout, pitkät kulkuväylät, varastohallien tilakartoitus tai laajan laitosalueen yleisdokumentointi ovat esimerkkejä tilanteista, joissa mobiilimenetelmä tuottaa enemmän arvoa lyhyemmässä ajassa.

Käytännössä mobiililaserkeilaus on usein parempi valinta myös silloin, kun laitosalue on toiminnassa eikä pitkiä pysähdyksiä voida järjestää. Liikkuva keilain häiritsee tuotantoa huomattavasti vähemmän kuin useiden kiinteiden asemien pystytys. NavVis-laitteisto mahdollistaa lisäksi 360 asteen kuvauksen pistepilven rinnalla, mikä tukee suoraan kenttätyötä ja etätarkastelua Reality Twin Field -mobiilisovelluksessa.

Päätökseen vaikuttavat tekijät käytännössä

Menetelmän valinta ei pelkisty pelkästään tarkkuuteen tai nopeuteen. Käytännössä päätökseen vaikuttavat ainakin nämä tekijät:

• Käyttötarkoitus: Suunnitellaanko muutoksia olemassa olevaan laitokseen vai dokumentoidaanko nykytila yleiseen hallintaan?
• Tarkkuusvaatimus: Edellyttääkö projekti millimetriluokan dataa vai riittääkö 5 mm:n tarkkuus?
• Kohteen laajuus ja geometria: Onko kyseessä laaja avoin alue vai ahdas prosessiyksikkö?
• Tuotannon jatkuvuus: Voiko kohteessa liikkua vapaasti vai onko keilausaika rajattu?
• Toimitusaikataulu: Onko datalle kiireellinen tarve, esimerkiksi seisakin suunnittelua varten?

Yksittäinen tekninen spesifikaatio harvoin ratkaisee valintaa yksin. Tärkeämpää on ymmärtää, mihin dataa käytetään ja mitä päätöksiä sen perusteella tehdään.

Yhdistelmäkeilaus yhtenä vaihtoehtona

Monissa teollisuusprojekteissa paras lopputulos syntyy yhdistämällä molemmat menetelmät. Tyypillinen lähestymistapa on kattaa laaja laitosalue mobiililaserkeilauksella ja täydentää kriittiset kohteet, kuten prosessilaitteiden lähiympäristö tai tietyt putkilinjat, kiinteällä keilauksella. Näin saadaan sekä laaja kattavuus että riittävä tarkkuus siellä, missä sitä todella tarvitaan.

SolidComp toteuttaa molempia menetelmiä saman kumppanuuden alla, mikä tarkoittaa, että oikea menetelmäyhdistelmä voidaan valita projektikohtaisesti ilman useiden toimittajien koordinointia. Kerätty data toimitetaan yhtenä kokonaisuutena, pistepilvistä ja 3D-malleista lähtien, suoraan asiakkaan käyttöön tai Reality Twin™ -palveluun operatiiviseksi laitostiedoksi.

Jos projektin vaatimukset ovat vielä auki, kannattaa lähteä liikkeelle käyttötarkoituksesta eikä menetelmästä. Kun tiedetään, mihin dataa tarvitaan, oikea menetelmä tai yhdistelmä löytyy huomattavasti helpommin.