lokakuu 06, 2026

Laserkeilausdatan tiedostoformaatit: E57, PTS, FLS ja LAS

E57, PTS, FLS vai LAS? Oikea laserkeilausformaatti säästää aikaa ja varmistaa datan käytettävyyden.

Laserkeilausdatan tiedostoformaatit ovat yksi niistä aiheista, jotka nousevat esiin lähes jokaisessa teollisuusprojektissa heti kenttätyön jälkeen. Pistepilvi on kerätty, data on käsitelty ja sitten tulee kysymys: missä formaatissa tämä toimitetaan? Vastaus vaikuttaa suoraan siihen, miten data saadaan käyttöön suunnitteluohjelmistossa, kunnossapitojärjestelmässä tai digitaalisessa kaksosessa. Väärä formaattivalinta voi tarkoittaa ylimääräistä konversiotyötä, datan laadun heikkenemistä tai pahimmillaan sitä, että tiedostoa ei saa auki lainkaan.

Yleisimmät pistepilviformaatit teollisuusprojekteissa ovat E57, PTS, FLS ja LAS. Kukin niistä syntyi eri tarpeeseen ja kantaa mukanaan erilaisia vahvuuksia ja rajoitteita. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä nämä formaatit ovat, miten ne eroavat toisistaan ja miten valinta tehdään käytännön projektitilanteessa.

Miten eri formaatit syntyvät ja mitä dataa ne sisältävät

Laserkeilain mittaa ympäristönsä lähettämällä laserpulsseja ja tallentamalla niiden paluuajan. Tuloksena syntyy pistepilvi, jossa jokainen piste kuvaa yhden mitatun pinnan kohdan kolmiulotteisessa avaruudessa. Sen lisäksi pisteet voivat sisältää intensiteettitiedon eli heijastuvuuden voimakkuuden, RGB-väriarvot kamerasta ja skannauskohtaisen metatiedon, kuten asema-ID:n ja aikaleiman.

Formaatti määrittää, miten tämä data tallennetaan levylle. Osa formaateista on rakenteellisia eli järjestettyjä, mikä tarkoittaa, että pisteet tallennetaan skannausaseman näkökulmasta rivi- ja sarakerakenteeseen. Osa taas on järjestämättömiä pistejoukkoja. Rakenteellinen formaatti mahdollistaa esimerkiksi naapuripisteiden nopean haun, minkä vuoksi se soveltuu hyvin tiettyihin jälkikäsittelytarkoituksiin. Järjestämätön formaatti on joustavampi yhdisteltäessä useita keilausasemia.

Tiedostokoko vaihtelee merkittävästi sen mukaan, käytetäänkö pakkauksia ja kuinka tiheä pistepilvi on. Kiinteä laserkeilain voi tuottaa jopa miljoona pistettä sekunnissa, joten yhden laajan teollisuuskohteen data voi kasvaa kymmeniin tai satoihin gigatavuihin ennen käsittelyä. Formaatin pakkaustehokkuus vaikuttaa suoraan siirtoon, tallennukseen ja ohjelmiston suorituskykyyn.

E57, PTS, FLS ja LAS: keskeiset erot vertailussa

Nämä neljä formaattia ovat yleisimpiä teollisuuden laserkeilausprojekteissa, mutta ne palvelevat eri tarkoituksia ja syntyvät eri lähteistä.

E57

E57 on ASTM-standardoitu, valmistajariippumaton vaihtoformaatti, joka on suunniteltu nimenomaan pistepilvien ja niihin liittyvien kuvien siirtoon eri ohjelmistojen välillä. Se tukee sekä rakenteellista että järjestämätöntä dataa ja voi sisältää skannausasemien metatiedot, intensiteetin ja RGB-värit samassa tiedostossa. E57 on vakiintunut arkistoinnin ja toimitusten ensisijaiseksi formaatiksi, koska se ei sido dataa yhteen ohjelmistovalmistajaan.

PTS ja PTX

PTS on ASCII-pohjainen tekstimuotoinen formaatti, joka on alun perin Leican keilainlaitteiston perintöä. Se on yksinkertainen ja luettava lähes kaikilla ohjelmistoilla, mutta tekstipohjainen rakenne tekee siitä raskaan suurilla pistepilviaineistoilla. PTX on PTS:n laajennus, joka sisältää myös skannausaseman transformaatiomatriisin. Molemmat sopivat hyvin pienempiin aineistoihin ja tilanteisiin, joissa yhteensopivuus vanhojen ohjelmistojen kanssa on tärkeää.

FLS

FLS on FARO-keilaimen natiiviformaatti. Se on binaarinen ja rakenteellinen, mikä tarkoittaa, että se tallentaa datan sellaisena kuin keilain sen näkee, skannerin koordinaatistossa rivi- ja sarakerakenteena. FLS sisältää intensiteetin ja väridatan sekä keilaimen asetukset. Formaatti on optimoitu FARO-ohjelmistoympäristöön, erityisesti FARO Scene -ohjelmistoon, jossa rekisteröinti tapahtuu ennen datan vientiä muihin formaatteihin.

LAS ja LAZ

LAS on ASPRS-standardoitu formaatti, joka kehitettiin alun perin ilmalaserkeilauksen tarpeisiin. Se tukee pisteiden luokittelua, mikä on erityisen hyödyllistä maastomallinnuksessa, mutta sitä käytetään myös teollisuuden maanpäällisissä kohteissa. LAZ on LAS:n pakattu versio, joka voi pienentää tiedostokoon kymmenesosaan alkuperäisestä ilman datan menetystä. LAS ja LAZ ovat yleisiä erityisesti GIS-ohjelmistojen ja drone-LiDAR-aineistojen yhteydessä.

Formaatin valinta teollisuusprojektin eri vaiheissa

Oikea formaatti riippuu siitä, missä vaiheessa projektia ollaan ja mihin data päätyy. Ei ole yhtä universaalia vastausta, mutta muutama selkeä periaate auttaa valinnassa.

Kenttätyön aikana keilain tallentaa datan omaan natiiviformaattiinsa, kuten FLS-muotoon FARO-laitteella tai NavVisin tapauksessa omaan sisäiseen muotoonsa. Tässä vaiheessa formaatilla ei ole vielä merkitystä loppukäyttäjälle. Rekisteröintivaiheessa, kun yksittäiset keilausasemat yhdistetään yhtenäiseksi pistepilveksi, data tyypillisesti viedään prosessointiohjelmistoon, jossa se käsitellään ja puhdistetaan.

Toimitettaessa data asiakkaalle tai jatkotyöstöön formaatin valinta on kriittinen. E57 on suositeltava arkistointiin ja yleiseen siirtoon, koska se on standardoitu ja ohjelmistoriippumaton. Jos kohdeympäristö on Autodesk ReCap, käytetään RCP- tai RCS-formaattia. Suunnitteluohjelmistoihin, kuten AVEVA E3D:hen, toimitetaan LFM-formaatissa. GIS-käyttöön tai drone-aineistoihin LAZ on usein paras valinta tiedostokoon hallinnan vuoksi.

Reality Twin -palveluun vietävä data käsitellään E57:stä tai vastaavasta lähtöformaatista Reality Twinin käyttämään muotoon, joka mahdollistaa suurten pistepilvien dynaamisen suoratoiston ilman raskasta työasemaa. Tämä tarkoittaa, että loppukäyttäjä pääsee käsiksi dataan selaimessa ilman erikoisohjelmistoja. SolidCompin toukokuussa 2026 toteuttaman käyttäjäkyselyn perusteella Reality Twin on jo vakiintunut osaksi todellisia työtilanteita: kyselyyn vastanneista käyttäjistä 22 kertoi 32:sta, että Reality Twin vähentää tarvetta käydä fyysisesti kohteessa usein tai erittäin usein. Ajansäästö oli toinen vahva tulos — suurin osa ajansäästöä arvioineista sijoitti säästön vähintään 15–60 minuuttiin käyttökertaa kohden. Tämä kertoo, että oikein toimitettu ja käyttöön otettu pistepilviaineisto tuottaa konkreettista hyötyä arjen työssä, ei vain projektin toimitushetkellä.

Konversio ja yhteensopivuus: käytännön haasteet

Konversio formaatista toiseen on arkipäivää teollisuusprojekteissa, mutta siihen liittyy riskejä, jotka kannattaa tunnistaa etukäteen.

Yleisin ongelma on datan osittainen menetys konversion yhteydessä. Esimerkiksi siirrettäessä FLS-dataa ASCII-pohjaiseen PTS-formaattiin, binäärinen rakenne häviää ja tiedostokoko kasvaa merkittävästi. Väri- tai intensiteettitiedot voivat jäädä pois, jos kohdeohjelmisto tai konversiotyökalu ei tue niitä. Koordinaatistotieto voi myös kadota, jos transformaatiomatriisia ei viedä mukana.

Toinen haaste on tiedostokoko. Suuret teollisuuskohteet voivat tuottaa satoja gigatavuja pistepilviaineistoa, ja konversio tekstipohjaiseen formaattiin voi moninkertaistaa koon. LAZ-pakkaus ratkaisee tämän LAS-aineistojen osalta, mutta E57:n sisäinen pakkaus on myös tehokas.

Yhteensopivuusongelmat nousevat esiin erityisesti silloin, kun projektitiimillä on käytössä eri ohjelmistot eri vaiheissa. Suunnittelutoimisto voi käyttää Autodesk ReCap -ympäristöä, kunnossapitotiimi taas AVEVA-pohjaista järjestelmää ja asset owner haluaa datan suoraan Reality Twiniin. Näihin tilanteisiin kannattaa sopia formaatit jo projektin alussa, ennen keilausta, ei sen jälkeen. Käyttäjäkyselyn perusteella Reality Twinin suurin käyttötapaus on juuri projektien, investointien, layoutien ja muutosten suunnittelu — mikä tarkoittaa, että formaattipäätös vaikuttaa suoraan siihen, kuinka sujuvasti as-built-tieto on käytettävissä suunnittelun lähtökohtana.

SolidComp toimittaa pistepilviaineistot sovituissa formaateissa osana palvelua, esimerkiksi värillisinä Autodesk ReCap -pistepilvinä 360-kuvineen, Navisworks-mesheinä tai AVEVA E3D:n LFM-tiedostoina. Formaattikysymykset on syytä käydä läpi jo laserkeilausprojektin hankintavaiheessa, jotta toimitettava data on suoraan käyttökelpoista ilman ylimääräistä jälkikäsittelyä. Jos projektin tavoitteet tai kohdeohjelmistot ovat vielä auki, tarjouspyynnön yhteydessä on hyvä hetki selvittää oikea formaattiratkaisu kerralla.

Artikkelin avainsanat

SolidCompin tiimi jakaa tarinoita yrityksestä, ratkaisuistamme ja asiakkaidemme menestyksestä. Seuraamme teollisuuden kehitystä, uusia teknologioita ja laajempia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Tavoitteenamme on tarjota oivalluksia, käytännön esimerkkejä ja kokemuksia, jotka auttavat teollisuuden ammattilaisia tekemään parempia päätöksiä ja rakentamaan kestävämpää tulevaisuutta.

SolidCompin tiimi jakaa tarinoita yrityksestä, ratkaisuistamme ja asiakkaidemme menestyksestä. Seuraamme teollisuuden kehitystä, uusia teknologioita ja laajempia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Tavoitteenamme on tarjota oivalluksia, käytännön esimerkkejä ja kokemuksia, jotka auttavat teollisuuden ammattilaisia tekemään parempia päätöksiä ja rakentamaan kestävämpää tulevaisuutta.

SolidComp-teamet delar berättelser om oss, våra lösningar och våra kunders framgångar. Vi följer utvecklingen inom industrin, nya teknologier och omvärlden i stort. Vårt mål är att erbjuda insikter, praktiska exempel och erfarenheter som hjälper yrkespersoner inom industrin att fatta bättre beslut och bygga en mer hållbar framtid.

Yritys

Yhdistämme fyysisen omaisuuden hallinnan ja todellisuutta vastaavan, dynaamisen 3D-visualisoinnin.

Olemme luotettava kumppanisi teollisuuden suunnittelussa tuotantolaitoksen koko elinkaaren ajan.

Funded by EU logo